Tiedoloi

Tietoja

Mibo on karjalalazien kodiranduloveh?

Enzimästy kerdua suvi- da pohjaskarjalazet da muut suomenkarjalazet alletah nygöi  yhtehizin voimin lujittua karjalazien identitiettua da karjalazen kul’tuuran vuittii suomalazes yhteiskunnas. Keral ollah karjalazet da karjalastu roinduperiä olijat piättäjät, kundien da valdivon virguniekat, yritykset, järjestöt da iče karjalazet. Pohjas-Karjalas rodieu Karjalazien kodirandualoveh, kuduah verkostoijah meijän muan muut karjalazet keskukset. Käytändön ruado tapahtuu monien uvvenluaduzien hankkehien avul, kudamii pannah alguh kodirandualovehel, a kudamii todevutetah sežo muis meijän muan karjalazis keskuksis. Nenga roihes lähivuozinnu ennenägemättömän voimakas karjalaine toiminduverkosto, kudai on sežo nygösty sumbembas yhtehizes ruavos ven’ankarjalazien kere.

Karjalankielisten asuma-alueetHankeh, ruadojoukko da spetshankehet

Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto da Karjalan Kielen Seura ollah solmittu 18.6.2012  yhteisruadosobimus da luajittu yhtehine ruadojoukko hankehtu eistämäh. Ruadojoukon paginanvedäi on Hannu Hoskonen. Monien spetshankkehien planiiruiččemine on jo menos da erähii projektoi on jo pandu alguh, ezimerkikse verkostovumine, kul’tuuru- da opastustoimindu da tiijoitustoimindu (muijen joukos karjalankielizet tiepieli- da info-ozuttimet da hankkehen verkosivut). Todevuttajannu on Karjalan Kielen Seuru yhteisruavos muakunduliiton da muijen toimijoin kel.

Ket ollah karjalazii?

Suomen Pohjas- da Suvi-Karjalan karjalazet da muijal Suomes eläjät karjalazet kui karjalankielizet muga suomen karjalaz- da päivännouzusavolazmurdehii pagizijatgi dai muahmuuttaikarjalazet ollah identitietildäh karjalazii. Kai nenet kielimuvvot ollah muinaskarjalan jatkajii da kaikkien karjalazien joukkoloin kul’tuuras on äijy yhtehizii piirdehii. Professor Heikki Kirkinen on sežo hyvin miäritellyh karjalazuvven: ”Karjalazii ollah kaikin ket tundiatah iččiedäh karjalazikse.”  Kaiken kaikkie kyzymys on suures joukos. On näit laskiettu, ku karjalazii da m.s. karjalastu roinduperiä olijoi ristikanzoi on Suomes enämbi miljonua hengie.

Pohjas-Karjalan pitky karjalaine histourie

Muakundu on olluh karjalazien eloitettu aloveh jo yli tuhannen vuvven aigua. Eloipaikas tovestetah arkeologizien lövvöksien da dokumentoin lizäkse sežo moniluguzet paikannimet. Toizin ku muijal Päivänlasku-Karjalas, karjalankielizii on ainos elänyh Pohjas-Karjalas. Nenga sitgi huolimattah ku muakundu on moneh kerdah  puuttunuh  sodien da pakkomuuttoloin täh  koettelukseh. Alovehen kauti on mennyh jo enzimäzen vuozituhanden lopus lähtijen karjalazien kovaliikendehelline Pohjantie. Tämä kaupputie kulgi Laatokaspäi Suvi- da Pohjas-Karjalan vezistölöi da muakannaksii myöten Oulujoven vezistöh ainos Pohjanlahtele da Ruočin puolele suate. Tavaroin lizäkse Pohjantiedy myöte kulgiettih i kul’tuuruvaikuttehet. Aloveh on toiminuh jo silloi päivännouzupuolen da päivänlaskupuolen välizenny kul’tuurusillannu.

Midä on jo olemas?

Pohjas-Karjal on jo tänäpäi muan karjalazin muakundu, kudai sežo uskaldau sanuokseh julgi iččiedäh juuri karjalazekse alovehekse. Päivännouzu-Suomen yliopiston Joensuun ozastoh on keskittynyh  jongoi nygöi leviedy karjalan kielen da kul’tuuran tutkimustu ezimerkikse karjalan kielen da kul’tuuran professuuru da Karjalan tutkimuslaitos. Aiguzien opastandu da kul’tuurutoimindu ollah sežo aiga leviet da karjalaine jälgi on selgiesti niilöile ominaine. Nurmekses toimiu muailman ainovo karjalaine kielipezä da Päivännouzu-Suomen  Joensuun yksikös on allettu karjalan kielen peruskouluopetus. Kai tämä andau hyvän perustan kodirandualovehen kehittämizeh niškoi.

Midä tahtotah tavoittua?

Kodirandualovehhankeh oppii piästä m.m. nengomih käytändön tavoittehih:

– Alovehen da muijal eläjien karjalazien identitiettua lujitetah. Sit hyövytäh kaikin.

– Nygyaigazel kul’tuurutoimindal, tiijoitustoimindal da markinoičendal  muutetah moine edukädeh piindynyh käzitys, ku karjalazus olis vaiku mennyzyön dielo. Toimindu tähtiäy nimenomah tulevazuoh.

– Valmistellah Karjalan kielen da kul’tuuran elävytysohjelmu, kudai on tarkoitus panna alguh kodirandualovehel yhteisruavos valdivovallan kere vuvvennu 2016. Ohjelman todevuttamine tuou muakundah kymmenii uuzii elävytysruadoh liittyvii ruadopaikkoi.

– Pannah alguh uuttu yritystoimindua enne kaikkie matkailun alovehel. Sežo matkailuh liittyjien folklore- da gastronoumietuottehien valmistukses  luajitah uuttu yritystoimindua nygyaigazel pohjal da muis mualois suaduloin ezimerkilöin mugah.

– Karjalazien da karjalastu roinduperiä olijoin muuttoliikehty kodirandualovehele lizätäh tarkah planiiruittuloin hankkehien avul (enne kaikkie yrittäjät da taidoilijat).

– Yhtehisty toimindua ven’ankarjalazien kel kehitetäh tazaverdazel da nygösty enämbi karjalazile ominazien piirdehien  pohjal.

– EU-abudengoi da muidu julgizii varoi opitah suaha enne mainittuloih hankkehih niškoi.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s